Kun talokaupoista oli kulunut noin kaksi vuotta, kiinnittivät talon uudet omistajat huomiota huolestuttaviin painumisen merkkeihin: yläkerran seiniin oli syntynyt pintojen uusimisen jälkeen pieniä halkeamia, ja yläkerran ovi meni aina vain huonommin kiinni.
Vuonna 1956 valmistuneen ja hieman myöhemmin laajennetun omakotitalon tiedettiin olevan jo ostovaiheessa hieman vino ja painuneen yhdestä nurkasta, mutta painumisen uskottiin pysähtyneen vuosia sitten.
Painunut nurkka sijaitsi rakennuksen vanhassa osassa, ja tehtyjen tasomittausten mukaan painumaa oli keskimäärin noin 30 millimetriä. Koska painuminen jatkui ja talon vinouden tunsi selvästi myös sisällä ollessa, oli painuminen pysäytettävä ja painunutta nurkkaa oikaistava.
